Kauneudenhoitoala on luultavasti yksi nopeimmin mukautuvista ja kehittyvistä aloista. Kosmetiikkateollisuudessa pyörii niin suuret rahasummat ettei pieni yrittäjä voi niitä edes käsittää. Erään sairaalamaailmasta tutun voidevalmistajan kouluttajan mukaan jopa lääketeollisuus hyväksikäyttää kosmetiikkateollisuutta tuotekehityksessä, sillä siellä on paremmat resurssit ja enemmän tutkimustuloksia käytettävissä. Kuitenkin samaan aikaan ala on varsin vanhoollinen ja sitä kalvaa vanhentuneet ja jumittuneet ajatusmallit siitä mitä teemme ja keitä olemme. Kosmetologi on “vain kosmetologi” eikä suinkaan ihonhoidon koulutettu ammattilainen. Meillä on Suomessa hyvä ja varsin kattava pohjakoulutus SKY-kosmetologeilla. Mistä siis johtuu että olemme “vain kosmetologeja”?

Suomen Kosmetologien Yhdistys (SKY) juhlisti viimevuonna näyttävästi 80-vuotista matkaansa. Itse en usko että yhdistyksen perustajat olisivat villeissä kuvitelmissaankaan osanneet ajatella miten kosmetologien ala kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa. Oma arvaukseni on, että perustamisen aikoihin ja sen jälkeen kosmetologien osaamista arvostettiin ja heillä uskottiin olevan osaamista jota “maallikoilla” ei ollut. Ammattilaisten luokse mentiin erilaisten iho-ongelmien kanssa. Luotettiin siihen että koulutettu ammattilainen tietää mitä tekee ja hän pystyy todella auttamaan asiakkaitaan. Jotain kuitenkin on tapahtunut tämän jälkeen, sillä tuntuu että nyt iso osa väestöstä näkee kosmetologit vain meikkaajina, kynsien lakkaajina ja hierontahoitojen tekijöinä. Ammattiryhmän osaamista ei arvosteta, eikä osata edes kysyä että voisiko kosmetologi osata auttaa jonkin asian kanssa. Toki taitava kosmetologi osaa myös lakata kynnet täydellisesti ja tehdä kauniin ja toimivan päivä- tai juhlameikin asiakkaalleen, mutta osaamme niin paljon muutakin. Kun puhuin oman lähipiirini kanssa tästä aiheesta niin moni naurahti ääneen tai ainakin hymyili vienosti kun sanoin “kosmetologit ovat tavallaan terveydenhuollon eturintamassa”. Uskon nimittäin että olemme juurikin siinä välissä. Niin ristiriitaista kuin se onkin niin tuntuu että asiakkaat tulevat helpommin kosmetologin luokse näyttämään ihomuutosta tai kysymään apua ihonhoitoonsa. Joskus tilanne on kuitenkin jo sellainen että kosmetologi ei ole enää se oikea toimija. Kosmetologien tuleekin siis tietää koska ohjata asiakas terveydenhuollon piiriin ja koska hän vielä itse voi asiakasta turvallisesti auttaa. Hyvin toimivalla systeemillä kosmetologi voi siis vähentää terveyskeskuksessa tapahtuvia “turhia” käyntejä.

Järjestin tammikuussa kollegani kanssa Tampereella ison kauneudenhoitoalan ammattilaisten koulutustapahtuman, KosmEdu seminaarin (www.kosmedu.com). Tämä kaksipäiväinen seminaari kokosi yhteen kauneudenhoitoalan ammattilaisia ja terveydenhuollon toimijoita ympäri Suomea. Luentotarjottimella oli ohjeita markkinoinnista plastiikkakirurgiaan ja palvelumuotoilusta myyntiin. Vaikka itse sanonkin niin puhujakattaus oli varsin korkeatasoinen. Osallistujissa oli sekä vasta alalle siirtyneitä tai opintonsa juuri päättäneitä kuin myös alalla kymmeniä vuosia toimineita. Saamamme palautteen mukaan kaikki saivat jotain uutta sisältöä ja vinkkejä työhönsä. Kun itse luentoja kuuntelin niin mieleeni nousi muutama selvä teema.

  1. Käytämmekö koko potentiaaliamme?
  2. Miksi emme tee enemmän yhdessä vaan kilpailemme keskenämme?
  3. Miksi emme digitalosoidu paremmin ja nopeammin?

Ihmiset ovat nykyään -mobile first- eli kaikki tapahtuu kännykän kautta. Nuorilla ei välttämättä ole edes televisiota kotonaan vaan ohjelmat katsotaan joko tietokoneelta tai mobiililaitteelta. Itse koen että alallamme ei ole osattu hyödyntää tätä digitalisaatiota riittävän taitavasti. Vasta nyt on alkanut nousta erillaisia markkinointiin ja ajanvaraukseen tai asiakastietojen hallintaan liittyviä järjestelmiä. Puhumattakaan siitä että asiakkaamme täyttävät suurimman osan esitietokaavakkeista yhä paperille (jota tietosuijauudistus hankaloittaa entisestään). Tekniikka esimerkiksi näihin esitietokaavakkeisiin on jo olemassa, miksi emme käytä sitä? Yksi syy, ja hyvin merkittävä sellainen, voi tietysti olla hinta. Johtuuko korkea hinta siitä että palveluntarjoajilla ei vielä ole kilpailijoita tarpeeksi vai jostain tyystin muusta? Tässä olisi jollekulle IT ja Applikaatio osaajalle hyvä markkinapaikka.

Olemmeko keskittyneet niin paljon kilpailemaan keskenämme että olemme melkein pudonneet tästä junasta? Koska kaikki aikamme menee kisaamiseen niin emme ehdi tuottaa riittävän paljon ja riittävän laadukasta digisisältöä. Onko näin?

Harvalla kivijalkayrittäjällä joka tekee yksin tai kaverin kanssa on varaa ulkoistaa markkinointiaan PR toimistolle tai mainostoimistolle. Harva ehtii kirjoitella artikkeleita tai blogia asiakkailleen. Moni meistä kuitenkin tietää että niin tekemällä nostaisimme omaa arvoamme. Seminaarin osallistujat saivat videoluennon palvelumuotoilusta. Tämä helppo ja näppärä konsti parantaa palvelujen käyttömukavuutta asiakkaille on alallamme lähes tuntematon. Moni yrittäjä tietämättään hyödyntää joitain palvelumuotoilun perus periaatteita, viemällä tämän maaliin saakka saisi varmasti omaa työtään helpotettua. Samalla kun tiedämme että sisällön jota digiin tuotamme tulisi olla kuluttajille ja asiakkaille hyödyllistä niin pelkäämme että jos kerromme kaiken verkossa eivät asiakkaat enää tule luoksemme ja osta palvelujamme. Jos opetamme asiakkaan hoitamaan itse ihoaan riittävän hyvin niin teemmekö itsestämme tarpeettomia? Tähän on pakko antaa pieni vinkki. Kyllä se sisältö siellä netissä jo on, vaikka emme sitä itse sinne laittaisi. Miksi siis tehdä sen löytäminen asiakkaille vaikeammaksi? Eikö olisi parempi että asiakas saa kaiken haluamansa tiedon sinun kauttasi eikä jostain toiselta sivustolta??

Aika, minne se meni?

Kuinka yksin yrittävällä kosmetologilla voisikaan riittää aika kaikkeen. Pitäisi osata oma hoitotyö hyvin, tuntea kaikki käyttämänsä laitteet ja tuotteet huolellisesti, osata tulkita tuotteiden raaka-aineluetteloa ja samaan aikaan toimia markkinointipäällikkönä, asiakasvastaavana, varastonhoitajana, hieman ehkä kirjanpitäjänä ja ties vaikka minä spesialistina.

Luultavasti lähes kaikki painimme näiden samojen asioiden kanssa viikottain tai päivittäin. Varastonhoitaja ei kuitenkaan tee yhtään laskutusta, ainoastaan se hoitotyötä ja myyntiä tekevä kosmetologi tuottaa sisään tulevaa konkreettista kassavirtaa. Mutta kuinka käy jos kaikki nämä muut “alter ego” työt jää tekemättä? Asiakkaat eivät tiedä missä olemme ja mitä palveluja tarjoamme, tuotteet loppuvat hyllystä kesken kaiken ja kirjanpito menee aivan sekaisin.

#yhtenäjoukkona

Heitän tässä ilmoille mahdollisesti todella hullun ajatuksen. Mitä jos pienet yksin tai kaksin yrittävät kosmetologit eivät enää kilpailisikaan keskenään vaan tekisivät yhdessä töitä ja jakaisivat näitä sivupersoonille tarkoitettuja tehtäviä? Jokainen meistä tekee asiakastyötään kuitenkin omalla persoonallaan ja omalla tavallaan. Mutta markkinointi ja kirjanpito esimerkiksi toimivat aina samalla perus ajatuksella. Asiakas kyllä löytää sen oman luottokosmetologinsa mainosten ja kokeilemisen perusteella riippumatta siitä kuka sen mainoksen on julkaissut. Kaikilla meillä on omat lemppari ja inhokki hoidot, mitäpä jos ohjaisimmekin asiakkaan suoraan kaverille siihen palveluun jota emme ehkä itse niin innolla halua tehdä. Ja mitä jos se kaveri kiittäisi ja ohjaisi asiakkaan vieläpä takaisin…

Olen ehtinyt testailla tätä systeemiä jonkun kerran hoitolamaailmassa enkä ole löytänyt vielä täydellisesti toimivaa mallia. Onko tämä liian kaukainen unelma?

Itse ollessani hoitolayrittäjä ohjasin useita asiakkaita 50m päässä sijainneeseen luokkakaverini pyörittämään hoitolaan (terkkuja Johannalle). Tai muutaman sadan metrin päässä olleen kollegan luo jolle ekologisuus ja luomu olivat se juttu (Tiina ehkä tunnistaa tästä itsensä). Ohjasinpa useamman myös keskustan toiselle laidalle tuttavalle jonka intohimo ja vahva osaaminen oli SPA-hoidot. Joskus asiakkaat tulivat takaisin, joskus eivät. Parasta kuitenkin oli nähdä asiakkaan ilme kun suoraan suosittelen hänelle johonkin palveluun omaa kilpailijaani, ja vieläpä käsken sanomaan terveisiä minulta mennessään. Olinko liian naiivi toimiessani näin? Menetinkö näin hyviä maksavia asiakkaita? Mahdollisesti. Tiedän varmuudella vain sen että ilman tätä toimintamallia en varmasti olisi tässä missä nyt olen. En ole ajatellut muita kauneudenhoitoalan yrittäjiä naapurustossa kilpailijoinani vaan yhteistyökumppaneinani. Uskon että tämä on vaikuttanut siihen kuinka herkästi myös he suosittelevat minua niissä palveluissa joita eivät itse tee.

Sairaala vs hoitola

Tästä siirtyykin ajatus sujuvasti seuraavaan. Itse olen sekä sairaanhoitaja että SKY-kosmetologi. Eli toimin sekä terveydenhuollon ammattilaisena että kosmetologina työssäni. Kumpaankin alaan liittyy omat kiemuransa jo ihan lainsäädännönkin kautta. Kosmetologisia hoitoja tehdessäni minulla on voimassa vastuuvakuutus, mutta jos teen terveydenhuollon ammattilaisena vaikkapa pistoshoitoja niin voimassa onkin myös potilasvakuutus. Kun pallottelen näitä kahta ammattiryhmää niin usein tulee vastaan tilanne että ei omat keinoni ja osaamiseni enää riitä auttamaan asiakasta enempää. Tällöin olenkin ohjannut hänet lääkärin luokse. Koska teen töitä esteettisellä puolella niin varsin usein olen ohjannut asiakkaani joko ihotautilääkärin vastaanotolle tai plastiikkakirurgin luokse. Harmikseni olen huomannut että näistä asiakkaista ei luokseni ole palannut läheskään yhtä moni kuin kollegan luokse toiseen kauneushoitolaan lähetetyistä asiakkaista. Toki näissäkin on poikkeuksia, olen esimerkiksi ohjannut varmasti lähemmäs sata asiakasta plastiikkakirurgi Heikki Kupin vastaanotolle ja aika moni heistä on yhä myös minun asiakkaitani. Emme ole koskaan sopineet mistään yhteistyöstä tai itseasiassa Heikin itsensä kannssa paljoa edes puhuneet ennen KosmEdun seminaaria. Silti tämä yhteistyökuvio on toiminut ja ainakin omassa päässäni se on antanut lisäarvoa asiakkailleni. Samankaltaista yhteistyötä voisi laajentaa paljon suuremmalle mittakaavalle. Yksi uuden työpaikkani ihanuuksia onkin nuoret lääkärit jotka myöskin haluavat edistää kosmetologien ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistyötä. On super mahtavaa kun saan olla sairaanhoitaja ja kosmetologi yhtä aikaa ja tuoda yhteistyölääkärieni osaaminen myös kolleegoideni saataville. (Tähän liittyen pikku vihje Lääkärikeskus Finnestetiikan avajaisista Tampereella 16.2., kurkatkaapa facebookkiin)

Joskus kosmetologi voi olla pätevämpi kuin vaikkapa yleislääkäri, mutta on silti muistettava mitä kosmetologi saa ja ei saa sanoa ja tehdä. Näissä tilanteissa yhteistyö lääketieteen puolelle olisi sekä lääkärin että kosmetologin, puhumattakaan asiakkaan etu. Kumpikin ammattilainen osaisi arvostaa toisensa osaamista ja toistensa ajankäyttöä. Asiakas saisi parhaan mahdollisen avun omaan tilanteeseensa. Käytämmekö siis kaikkea sitä potentiaalia jota meissä on?

Yhteistyön voima on valtava!

Järjestämämme seminaari on hyvä osoitus siitä paljonko meillä on annettavaa ja opittavaa toisiltamme. Sekä oman ammattiryhmämme sisällä että ammattirajojen yli. Kun valjastamme koko osaamisemme ja osaamme keskittyä niihin asioihin joissa itse olemme hyviä ja jättää ne muut jonkun muun huoleksi niin saamme parannettua palvelutarjontaamme asiakasta paremmin hyödyttäväksi ja jaksamme itsekin paremmin työssä.

Mitäpä siis jos lakkaisimme kilpailemasta keskenämme ja alkaisimme hyödyntää koko potentiaaliamme? Tekisimme yhdessä emmekä toisiamme vastaan ja olisimme paremmin mukana alati muuttuvassa ja digitalosoituvassa maailmassa tukien oman alamme kehitystä.

#yhtenäjoukkona #yhteistyönvoima “eikilpailla #yhdessäolemmeenemmän #tiimi #yhteistyö #sairaanhoitaja #SKYkosmetologi

Yhteistyöterveisin,

Sonja

Kuvat: unsplash.com